Tartu kevättuulen liepeeseen!

 

Se Keikkuen tulevi. Keltaisena kuin leskenlehti. Hupaisana kuin töyhtöhyyppä. Vihreänä kuin hiirenkorva! Vikkelänä kuin sisilisko! Mikä se on?

Kevät! Kevät! Kevät!

 

 

        Tehtiin koteihin istutus laatikko, johon laitettiin
        Hernettä, maissia, Ohraa ja Krassin siemeniä.

Kevät koittaa,

valo taas pitkän talven voittaa.

 
          

vielä vähän vettä, nyt voi jäädä odottelemaan istutuksien kasvua.



                                                    





                    Oli myös aika herättää ystävämme Sipi Siili talviuniltaan

                                              Oi, sanoi siili,                                                         
                                             olen tunteellinen siili,                                                        
                                             olen hyvä, kiltti, hellä                                                      
                                             ja kenelläpä, kellä                                                        
                                             on vastaansanomista?


                                                         

 Herää herää nyt on kevät.
Aurinko paistaa ja on jo tarpeeksi lämmintä.

                                          Siellä se Sipi siili jo availee silmiään

No, mutta kas kumma... Sipi oli saanut poikasen.








                                       Äiti Sipi ja hänen suloinen poikanen.










                                     Keväällä alkaa metsässä näkyä muitakin eläimiä





                                                                     Musta, pieni muurahainen

pitää sokerista,

         unta näkee onnellista

äidin siirapista.

  Muura- muurahainen kortta kuljettaa
  Ahkerasti aina työssä ahertaa.......

 

 

 

 

Lennä, lennä leppäkerttu

ison kiven juureen....

 

 

 

 

Löytyi myös maasta rikkoutunut pienen pieni linnun muna

ja siinä sitä ihmettelemistä riitti, mitä ihmettä oli tapahtunut?

 

 

 

 

 

 

Toukat valtaa metsän

 

 

 

 

 

                      Luettiin kirjaa jonka pohjalta lapset sai tuoda sukan metsään ja niin syntyi.....
                                                                toukka yhdyskunta

 

 

 

 

                                                    

Piikki häntäinen toukka

                                                       Toukka jolla oli rusetti ja suu otsassa






                    .......     ja sarvekas pitkäkielinen

TOUKKA TISKAA

Omenan kuoressa on reikä.

Jos siihen painaa korvansa

kiinni ja kuuntelee tarkasti,

voi veden ja tuulen ääniltä

erottaa astioiden helinää.

                    Toukat esittivät näytelmää kaveruudesta








Tietääkös joku missä kaverit kasvaa?
Ken niitä viljelee pellollaan?
Vaivaakos leipomo jauhoihin rasvaa?
Kaverin työntää uuniin paistumaan.
Ei, kulkaa, kavereita tehdas ei värkkää.
Ei liukuhihnalla ainakaan.
  Ei postimyyntikään sellaista järkkää.
  Eikä valtio laitoksillaan.
                 Ole mulle kaveri, niin henskeleitä paukutan,
                  nostan harteille vaikka maailman.





                        Metsä houkitteli leikkimään piilosta, mutta kuinkas siinä kävikään hassusti

                                                  
              

                                                                 
                                                                       Meitä ei kukaan kyllä löydä

 
 
 
 

                           Kun pää on piilossa, niin silloinhan olen piilossa

Mustikan varvut on hyvä suoja.











             Kevään edetessä alkoi metsässä kurnutus... kuka kumma se siellä lammella kurnuttaa?

                                                                       

Sammakko suuri ojassa mönki,
laiskasti loikaten lehdelle kömpi.
Kyljelleen kellahti,silmät sulki,                                 
 räpylät rentoina uneen kulki.

 

                      On siinä ihmettä kerrakseen.

 Katsokaahan mikä kolo. Kuka kumma siellä mahtaa asustaa?
Kop Kop onko ketään kotona?

 

 















                            Ei siellä ketään kotota ollut

 

Ja kun oikein väsyttää, niin silloin pitää relata.

 

 

 

 

 

 

Kotimatkalla nauratti seuraavanlainen näky

 

 

Kevät keikkuen tulevi pienille

 

                             
                              Kevätsää lämmittää luonnon kaiken herättää.
                      

                                            Kalliolle kukkulalle rakennan minä majani.....





Miksi puu itkee?







              Pienet sammakot, pienet sammakot, ne lystikkäitä on. Ei korvia,
              ei korvia , ei häntää laisinkaan....

  voi pientä ,se on ihana

 

 

Metsässä voi kiipeillä kiville

 

Hei,Me ollaan laivassa ja matkustetaan mielikuvitusmaahan.





                               Ja hengailla kaatuneitten puiden rungolla

 
 







                   Minäpä pysyn pystyssä tukilla









                                  .........  minä myös

 

 

Tällä raketilla me lennetään vaikka kuuhun...









                                                  tässä tapahtuu puun kuorimista

                                                                  
                          tytöt ahkerina puunaa lentokonetta
                          puhtaaksi.









                            poikien tehdessä konehuoltoa.










                                                      Luonto herää eloon.

                                                  
                                                              

 Hei Sipi Siili on herännyt

                                            Minä olen lasten oma siili pallero

 Löydettiin kevään ensimmäinen toukka

                                          

                                         Pitihän sitä silittää hyvin, hyvin varovasti


 

                  Ja siitä se ajatus lähti:

                 Kato, kato, mulla on huisin hieno oma "mato".


                                                         Heikki "houkkien" yhteiskuva
 

 

 

 

 Löydettiin me matkanvarrelta jotain hauskaa...
           sehän oli pieni apina, joka kurkkaa risukasasta.

 


                                               
                         Päästiin ihailemaan sammakon kutua
                         metsälammessa sekä vikkelää sisiliskoa.










                              Metsä on aina touhua täynnä, yhdessä, yksin tai joukolla puuhastellen.

 

 

 

 

    Sieltä löytyy aina paljon ihmeteltävää pienelle kulkijalle.

      On ihanaa katsella solisevaa puroa, kuunnella lintujen liverrystä
      auringon paistaessa puiden lomasta.












                        
                        Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa,
                         oi jospa oisit saanut olla mukana.