sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Vaapukoiden metsähetket on touhua täysi.


Pikku Vaapukat ovat kotiutuneet samaan paikkaan isojen kanssa. Metsäkerho hetket sujuvat jo loistokkaasti leikkien, laulaen ja liikkuen. Pikkujalat ovat jo kummasti harjaantuneet metsässä kulkemiseen, vaikka vielä muksahduksia tulee, mutta sinnikkäästi pikku kerholaiset nousevat ylös.


 Nopan heitto olikin mukavaa puuhastelua.




Kaatuilua joskus ihan harjoitellaan yhdessä ja sekös naurattaa.






Kaatuneet puut kiinnostaa. Pienten mielestä ne pitää korjata.





Isojen majassa on mukavaa harjoitella kotileikkejä.


 Tässä grillataan makkaraa ja nakkeja sekä kalaa
                                                                  joko ruoka on valmista


 Juustoleipien tekoa
                                                                                     nam.....

                                      ja välillä ruoka valmistellaan majan uunissa



Joka ikinen kerta kun saavumme metsään, niin tämä kyseinen tintti tulee tervehtimään meitä. Ja tietysti se kärkkyy lasten pudottamia leivänmurusia eväshetken aikaan. Ja aika pullea siitä on tullutkin. Lapset antoivat sille nimeksi Super Taavi.








Piilosilla metsän keskellä


                                                                           Täällä.....
 ...Huhuu




Silloin kun vielä tarkeni heittää hansikkaat pois, niin marjojen syönti oli puuhista numero 1.














Ja toiseksi mukavinta on laululeikit.


Pikku Myyn aamujumppa laulu:  Jos sun lysti on niin ...                                    





                                                                                   ....kädet yhteen lyö.
 Ja aina lopuksi. Tapu-tapu tallaa taivaan alla
ei ole toista meidän moista.
Tapu-tapu-tallaa

Tässä tutkitaan kaatunutta puuta ja poraillaan reikiä.




Kuuntele runo: Metsässä on mukavaa ( Hannele Huovi)







torstai 20. lokakuuta 2016

Tupsukoiden ja Virvatulien kerhoilua kuvin


Lokakuun touhuja metsässä

Tupsukoiden ja Virvatulien lokakuun aiheena oli ystävyys/kaveruus ja millainen minä olen. Luettiin ystävyydestä mm. näkymätön Ninni ja muita ystävä aiheisia kirjoja sekä aikuiset esittivät aiheesta pienen näytelmän; onko vika olla norsu. Näytelmä kertoi miten erilaisia eläimiä metsästä löytyy, mutta kaikki ovat silti yhtä arvokkaita.  Viimeisellä viikolla ennen syyslomaa lapset saivat piirtää kuvan itsestään sekä jokainen pääsi haastatteluun. Viimeisenä päivänä ennen lomaa vanhemmat sitten haitteen kerhopaikalle omakuva näyttelyyn.




Magneetti leikki














Uunikala kera juuston

Metsän siimeksessä
Tupsukoiden upea jono ja ihan ilman metsäjunaa



                                  Sahaus harjoituksia....








Leikkejä metsässä.....











sekä metsätaidetta...













Metsäkerhon paras hetki on tietysti eväshetki








......Ja miksei joskus lepohetki





Oman kuvan tekoa:















Omakuvanäyttelyssä:
Jossa laulettiin, kuultiin runo jokainen laulaa äänellään sekä skoolattiin näyttelyn kunniaksi lämpimän mehun kera.




















KUUNTELE KAIKKI LAULAA TAVALLAAN RUNO LAULETTUNA