Tupsukoiden syys puuhasteluja

             Syksy on ollut touhua täynnä Tupsukoiden kerhossa

 On ongittu ja grillailtu

                                    On korjattu ja lennetty lentokoneella
                                    mitä ihmeellisimpiin maihin.

On tutkittu ötököitä ynm. ihmeteltävää

 

 

On ihasteltu metsän kauneutta

...niin kuin esim. myrkkysientä.












              Kuunetu satuja sateenkaaresta ja sen perusteella
             lajiteltu syksyn värejä.

  Tänne tulee vihreää

 





                                                          Minä löysin punaista










                                                         Valmista tuli

 

 

 

Hemulin innoittamana tutkimme veden määriä

                                        Litraan meni aika monta desin mitallista

                                    yhdessä on mukavampaa kuin yksin <3

 

 

 

 

Yhtenä päivänä Tuutikki tuli pyytämään apua muumien etrsimisessä

  ... ja tottakai Tupsukat tarjoutui auttamaan

                               Muumipeikko löytyi kiven kolosta

Muumimamma isojen kuusien alta

       Pikku myy oli kavunnut kaatuneen puun rungolle

joku oli nähty yksinäisillä vuorilla

                                                                Sehän oli itse mörkö.

Muumi pappa löytyi tutkimasta kerholaisten lentokonetta.

                             ja Haisuli puolestaan lymyili metsämajassa

  ja viimeisenä löytyi Nalle Puhin puusta itse Nuuskamuikkunen.









        Tuutikki oli helpottunut, kun kaikki muumit oli löydetty ja kiitti reippaita apulaisia.

Virvatulien metsä touhuja syksyllä 2015

Virvatulet

Eräänä päivänä saatiin metsään oikein valokuvaaja...  kyllä siinä olikin asettelemista että tämä eläväinen seurue saatiin yhteen kokonaiseen kuvaan.

 

 

 

 kukkuu.. katse kameraan!

 

Päivät metsässä sujuu Virvatulien kera kuin siivillä, sillä vain taivas on kattona kaikenlaisille leikeille. Väliin leikit on rajuja ja ajoittain istuskellaan esim aikuisten iltanuotiolla paistellen kaikenmoisia herkkuja.

 

Väliin leikitään pienissä joukoissa, väliin leikkeihin osallistuu jokainen.

 

 

 

 

Joskus pitää pysähtyä ihmettelemään metsän ihmeitä, kuten tässä syksyllä kukkivaa pajua.

 

Toisinaan innostutaan rakentamaan metsätaidetta.

 

  
 
                             Mutta se mikä on aina varmaa, niin me liikutaan paljon.
                            Ja joskus me tehdään oikein liikuntarata metsään.

                               Tässä muutamia kuvia kaveri viikkojen päätteeksi tehdystä ystäväradasta,
                                jossa aina ennen uudelle pisteelle menoa piti suorittaa jokin ystävyyden tehtävä.

 Rotkon ylitys

                                  Minua ei krokotiili kyllä nappaa.

Tässä jokainen sai käteensä 2eri väristä kortti. Ja jotta matka jatkuisi tuli kaikilla olla 2 samanväristä korttia... nyt piti osata pyytää ja jakaa.... ja kerrassaan loistavasti kerholaiset tehtävästä suoriutui.

    

                   Nuoralla kävelykin sujui yhtä mallikkaasti

 tää on ihan helppoo









                                                 Tee kaverille ystävän teko

 

Flengausta

                                                                   Vuorikiipeilyä









                                                    

 lopuksi toisenlaisella köydellä flengaamista










                                     Yhdessä sitten nokka kohti kotia toisiamme auttaen.

Syyskuu ja Hemulin matikkaa

 

 

Virvatulet tutkijoina

 

Meillä Virvatulien metsään tulee joka kuukausi oma muumi. Syyskuussa oli vuorossa Hemuli. Hemulithan ovat tutkijoita ja keräilijöitä. Tällä kertaa Hemuli  päätti Perehtyä lasten kanssa matemaattisiin juttuihin metsässä, kuten mittaamiseen, punnitsemiseen pohdinnan ja mietinnän kautta.  

 

 

 

Tässä on vettä korkeassa astiassa....  mitä käy kun se kaadetaan toiseen matalampaan astiaan?






..se tulee yli.... oli arvelu





                                                  

              ...   ja kas kummaa.....
                vesihän mahtui siihen
               eikä yhtään valunut yli....  MIKSI?









Sade säällä oli hyvä mittailla ja pohtia veden määriä.
 Litraan 1000ml  mahtuu kaksi 500ml ,
montako desimitallista puolestaan menikään litran astiaan ......

.... paljonko tarvittiin vettä, että astia joka kellui vedenssä,
     uppoaa.......








Kuivemmilla keleillä perehdyttiin mittaamiseen.  Ihan ensimmäiseksi pohdittiin voinko minä olla näin pitkä......kun laitatan kädet levälleen niin pitääkö paikkansa että olen yhtä pitkä kuin levällään olet käsien väli????

                                                                    ja sehän oli kokeiltava.

       jokainen halukas pääsi kokeilemaan ja tulos oli.....   


........ näinhän se oli että voin käsiä levittämällä kertoa pituuteni.





PUUN MITTAAMINEN

   Ensin arvelimme ja sitten mittailimme puun pituutta kepin avulla, mutta hieman huonolla menestyksellä... tarvitsemme siis vielä lisäoppia tässä suhteessa.  Saimme myös lainaa laser mittarin, mutta täytyy myöntää että sekään ei onnistunut niin kuin pitäisi. Mutta onneksi asiaa pähkäiltyämme keksimme miten mitata oma pituus tämän laitteen avulla ...... hyvä me.
Arvailimme ja laskeskelimme myös puiden ikää... se oli huomattavasti helpompaa... ainakin näin oletimme.


Kunnon vanhat nauha mitat oli ahkerassa käytössä leikeissäkin.

    ....Sillä kyllähän rakennusmiesten tarvitsee mittailla rakenteitaan.

                         Lukumääriä käytiin läpi toukka-korttien avulla:

      Hae yhtämonta käpyä kuin toukalla on häntiä.

 

 

 

  Löydä yhtä monta lehteä kuin toukalla on .......

 

 

 

  ..hae yhtä monta keppiä kuin toukalla on _____

 

Mitattiin myös omaa ympärysmitta käpyjen avulla ( kuva puuttuu) ,  matkoja ja jonon pituutta. 

Iltapäiväkerho Vaapukoiden touhuja

 

 

Iltapäiväkerho Vaapukat

 

syykuussa starttasi  meidän iltapäiväkerho Vaapukoiden ryhmä. Tällä hetkellä ryhmässä retkeilee pieniä reippaita 2-vuotiaita tutkijoita. Alku oli tietty himan hankalaa kun ei oikein löydetty meille sopivaa kerhometsää lyhyen kulkureitin päästä. Kolme paikkaa koluttiin ennen kuin löytyi sitten se oikea. Täytyy sanoa että niin vanhemmilta kuin pikku Vaapukoilta vaadittiin pitkää kärsivällisyyttä tässä asiassa. Joten iso kiitos heille kaikille.

Pitkä lämmin ja kaunis syksy helpotti kummasti pieniä aloittelijoita, sillä onhan selvää että aurinkoisilla keleillä on helpompaa opetella retkeilyn sääntöjä ja käytäntöjä kuten eväshetkiä.

 

Tässä harjoitellaan kiipeämistä kivelle.

 

...ja tässä jo puuhun kiipeämistä.

   Hei, tämä sujuu jo pareammin !

 

 

Syksyinen metsä tarjosi lapsille antejaan, kuten mustikoita ja puolukoita

 

 

 

 

Pienet Vaapukoiden suosikki leikki oli myös kuten Tupsukoidenkin - onkiminen.Ja mikäs sen mukavampaa on onkia kun saaliksii tulee runsaasti kaloja niin isoja kuin pieniä. On ongittu niin haikaloja kun pieniä ahvenia. Sallit tietty laitetaan nuotiolle paistumaan.

 Tässä sitten onkimisen tuloksia, maukkaita kalaleipiä. :)








Metsässä löytyy kaikenlaista ihmeellistä asiaa mikä hämmästyttää ja kummastuttaa pieniä tutkijoita.

 

 

Kukaan ei tiedä et mul' on pieni hiiri. (x2)
Jos ne tietäis sen,  ai-jai-jai.  (x2)
yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi...   ( silitetään nyrkissä olevaa kättä)

Nyrkistä löytyy joko hiiri tai ei mitään jolloin lasten mielestä se kerkesi livahtamaan karkuun... uudestaan huutavat kaikki lapset!