Metsässä on tammikuu.

(  jäi kesken netti ongelmien takia....  jatkan viikolla tarinaa ) t. Päkä

Metsässä on tammikuu. Valkohanki kimmeltää, oksan peittää kuura ja jää.

Pakkaspojat rakentavat
lammikolle siltojaan.
Huurukeijut levittelee
harsojansa yli maan.
Näyttäydy ei kukaan muu,
metsässä on tammikuu.

Tammikuussa paukkui ahkeraan pakkanen. Parhaimmillaan mittari näytti -28.

Rohkeasti ja sisukkaasti me kerholaiset silti retkeiltiin... joskus täytyi kerho aikaa lyhentää ettei ihan jäädytä  jääpatsaiksi metsään.

Niin ja kiittää saa myös vanhempia, jotka huolehtivat lasten oikeanlaisesta vaatetuksesta.

Metsässä ei pakkanen ja viima ole niin purevaa kuin aukeilla pihamailla.

Ja kun liikutaan niin pakkasherra ei kerkeä tarttua takinliepeeseen.

Lumessa tarpominen on vaativaa hommaa pienille jaloille

                        Mäkeä alas ja ylös... siinä vasta  hikistä puuhaa

 Lumienkeleitä

                                                            kontaten kuin pupujussit

Metsästä löytyi valtavan suuri kaatunut puu
sen alitse oli hyvä kulkea.

Lumi oli niin upottava että

sinne saattoi melkeinpä kadota

  
                    

                         

                                                     Upoksissa....

                                             Mäkeä ylös ja alas ..... täältä tullaan.

Nirskuen ja narskuen,

puhuu herra Pakkanen.

   Luonto nukkuu uneksuu,

 metsässä on tammikuu.

Pakkasilla on hyvä tehdä jäädytys juttuja....  tuumasta toimeen:

 Tupsukoiden ensimmäinen jäädytys teokset tulossa

           Lumisade oli heikentänyt jäätymistä, ihan ei saatu sitä mitä ajateltiin.
         Mutta mahdottoman hieno teos siitä silti tuli.

Virvatulet päättivät kokeilla ilmapallojäädytystä... ilmapallot olivat vaan liian tukevia... joten ne eivät vedestä venyneet.

               
                  Mutta upeita timantteja saatiin silti aikaiseksi.

  sininen smakartti

                                                                        punainen rubiini

osa timanteista pääsi turvaan Tupsukoiden jäälyhtyyn







                                                        
                                                          .....osa pääsi kuusen oksalle

Aikuisetkin innostui kokeilemaan.... muovipussi ja hansikkaat jotka löytyi kerhorepusta.

Muumimamman käsilaukku totesivat lapset katsellessa jäätynyttä muovipussia.

                                          Käsineet herätti lasten kiinnostuksen.

Tupsukoiden kanssa kokeiltiin miten nopeasti saadaan jäätaulut jäätymään.

                jäätyihän ne yön yli levänneenä. Vettä olisi tarvinnut olla
                hieman enemmän... kovin ohuiksi ja hauraiksi jäivät.

   Ja sitten Virvatulet pääsivät jäädyttämään hansikkaita. Jotkut halusivat tehdä yhteisen.... ja mikä sen mukavampaa oli kuin seurata miten värit hiljalleen sekoituivat.



                                                                               

                                                        

Ja kun värikkäät hanskat olivat yön rauhassa roikkuneet, niin seuraavana päivänä lapset halusivat ne hangelle aidaksi....

..... olipas mukavan näköisiä siinä valkoisella hangella.

Ja niin innokkaita oltiin lapset kuin aikuisetkin, että päätettiin Virvatulien kanssa kokeilla myös jäätauluja ryhmätyönä. Vettä olisi saanut olla himpun verran enemmän... 

ensi kerralla otetaan kyllä trangia ja kattila matkaan veden sijaan. Ai miksiköhän??? ______

Jokainen etsi lumen alta jotain kaunista ja sai tuoda sen tauluun.

                                            Upeita tauluja niistä sitten tulikin.

Ja mitä kummaa ?   Lapset puhaltelemassa saippuakuplia keskellä talvea.








                      Ihan ei käynyt niin kuin piti, mutta saatiin me muutamia
                       jäätymään.

                                                  

                                                         ..... ja kun ne puhkaistiin, niin ne oli kuin muovia.

                           
                               Ihan me ei vaan jäädytelty, tehtiin me muutakin kuten

                                                                      JÄLKIEN ETSIMSTÄ

Ensin tutkittiin jälkikarttaa ja sitten vaan hangelle tarpomaan.

                           Hei me löydettiin tosi kummalliset jäljet Päkä, huutelivat tytöt. Ja kun menin niitä ihmettelemään, niin tosi kummallisia ne olikin, ei löytynyt eläinten jälkikartasta......   
                                     ....... sillä nehän olivat Marian kengänjälkiä.




                                           Ja jotta jaksaa niin täytyy välillä pitää

 EVÄSTAUKO

Pakkanen ja lumi maalasi metsästä niin valkoiseksi, kauniiksi  ja hiljaiseksi.

Pakkasella oli hyvä liikkua ja kuunnella metsän huminaa ja lumen arinaa kenkien alla.

 Aurinko kultasi puun latvat