Löysimme metsästä oman samppilammen
Tiesitkö:
Sammakolla on ulkonevat silmät, mutta ei ulkokorvia. Iho on paljas ja sileä ja se tuntuu kylmältä. Väritys on vaihteleva, mutta useimmiten selkä on tummalaikkuinen ja ruskea vivahtaen vihreään tai punaiseen. Vatsapuoli vaaleampi, vatsan keskiosassa esiintyy marmorikuviointia. Silmästä taaksepäin alaviistoon kapeneva juova on tumma. Kuono on päältä katsoen tylppä ja sivulta kärjestään jyrkästi alaspäin kaartuva
Sammakot viihtyvät parhaiten kosteassa ympäristössä ja niiden lisääntymisen edellytyksenä on aina vesi. Veden laatu ei ole kovin merkityksellinen; kutupaikoiksi käyvät yhtä hyvin järvien rannat, rehevät lammet tai jopa hitaasti virtaavat purot. Myös ojat ovat hyviä kutemispaikkoja.
Sammakko syö hyönteisiä, matoja, etanoita kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja, joita se pyydystää tahmeapintaisella kielellään. Toukat eli nuijapäät syövät levää, bakteerimassaa ja paikoilleen kiinnittyneitä pikkueläimiä.
Kevät metsästä löytyy ihmeteltävää,
kuten rohkea sammakko joka
uskaltautui lähempään tuttavuuteen.
Maailmassa monta on ihmeellistä
asiaa , se hämmästyttää...
Voi kun se on pieni ja söpö-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti