Virvatulien elokuu metsässä

Syyskausi alkoi vauhdikkaasti ja iloisin mielin. Isot olivat saaneet kerholle nimen VIRVATULET.

Virvatulihan tarkoittaa tulia tai valonlähteitä, joita havaitaan yleensä pimeässä asumattomilla alueilla lähellä maan- tai vedenpintaa. Virvatulia on eri värisiä ja joidenkin virvatulten kerrotaan hyppelehtivän, vaappuvan tai huojuvan, tai jopa liikkuvan paikasta toiseen. Virvatulia voi hallita keijut, ritarit ja metsänhaltijat.

 

 

 

Ensimmäisen viikon aikana puhuttiin kaveruudesta, kerrattiin sääntöjä ja leikittiin vanhoja leikkejä.

päällimmäisenä oli tietysti uusi sairaala, joka sai heti potilaan. Potilaalle tehtiin leikkaus toisensa jälkeen ja hän sai uuden tekonivelen.

 

 

 

 

Potilas oli tietysti hieman surullinen, mutta pätevä henkilökunta osasi lohduttaa potilasta.






     Toivottiin kovasti  metsämaalaamista ja siitä lähti idea tehdä oma taiteidenyön taidenurkka.

Maalattiin kukkia, puita, vuoria, aurinko jne...

                           

Maalattiin ja koristeltiin oma toteemipuu, joka on niin pelottava että karkottaa kaiken pahan pois metsästä.










                                 Tietysti leikimme piilosta..... 
          

Kukaan ei kyllä minua löydä

Metsä mustikat maistui lasten suussa ja iloiselle mielelle

 

 

  Ja mitä olisi metsäretki ilman majan rakentamista.










Parityöskentelyä harjoiteltiin toukkakorttien avulla

Etsi yhtä monta keppiä kuin toukalla on jalkoja

   yhtä monta käpyä kuin on häntiä toukalla

Yhtä monta lehteä kuin on sarvia päässä.

                                  Tutkittiin koloja ja jälkiä metsässä

 ja saatiinpas nauttia sadesään tuomasta iloista, kuten kuravellin tekemisestä <3









Sadesäällä kumparit jalassa on hyvä tallustaa :D

  sekä leikkiä vesisotaa

 

AURINKOISTA SYKSYÄ TOIVOTTAA REIPPAAT JA ILOISET VIRVATULET